Kun läksin Madridiin mä ajattelin matkustelevani aika paljon, ja eläväni täällä Madridissa hieman pienemmällä budjetilla. Näin ei käynyt, vaan mä olen nyt käyttänyt suurimman osan budjetistani täällä oleskellessani, ja matkoja on jäänyt väliin jo ainakin kolme: en ole käynyt Sevillassa, Granadassa enkä Marokossa Fezissä.
Mut en mä tunne pettyneeni... opin itsestäni lopullisesti sen, etten pidä täyteen ahdetusta kalenterista ja jatkuvasti ympäristööni kurottelemisesta. Jos olisin tehnyt nuo alunperin suunnittelemani matkat, uskon että olisin jo nyt täysin valmis palaamaan Suomeen, Jyväskylään. Verhot ikkunaan ja ovi takalukkoon.
Nyt mulla on lukkoonlyötynä kaksi matkaa, toinen on kun tossa viikon päästä kun mennään Buin kanssa Lissaboniin kolmeksi päiväksi. Matkustan junalla, jonka matka Madridista on yllättävän aikaavievä, koko yön ylitse. Espanjassa junien kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä paikallinen VR, Renfe, myy tietyn osuuden lipuista netissä reilulla alennuksella. Ilman alennuksia matkustaminen on jopa kalliimpaa kuin Suomessa ilman opiskelijakorttia. Alennuksen kanssa makuupaikat maksoivat yhteensä suunnilleen 70 euroa.
Palaan takaisin Madridiin sunnuntaina 16. päivä klo 09, ja klo 12 saapuu Annin lento Barajasin kentälle. Joulukuun alun jälkeen ollaan nähty Annin kanssa yhteensä joku 11 päivää, joka on mielestäni aika vähän. Täytyy sanoa, että erossa oleminen on ollut yllättävänkin perseestä, varsinkin tämä kevätaika. Mutta nyt tullessaan Annin kevään kouluhommat ovat ohitse ja saan hänet tänne koko loppuajakseni, eli noin 1,5 kuukaudeksi! :-)
Heti Lissabonia seuraavalle viikolle ostin lennot mulle ja Annille Portoon, siellä ollaan nelisen päivää. Tämän matkan jälkeen... hengailua vähärahaisena Madridissa... ja kova yritys matkustaa San Sebastianiin, Baskimaahan, ennen Suomeen paluuta.
---------------
Tosiaan Suomeen paluukin on aika lähellä. Moni on liittynyt vaihdon jälkeen FB-ryhmiin, jotka kertovat paluun vaikeudesta ja koetusta tyhjyydestä. Vaihto on kuitenkin erityistä vapauden aikaa, ja kun se on ohi, tuntuu paluu arkeen merkityksettömältä, tai ainakin harmaammalta kuin Suomi yleensä.
Mulla tuskin on sitä ongelmaa, sillä Jyväskylässä odottaa huomattavasti Erasmusaikaa suurempi muutos. Ollaan Annin kanssa hommaamassa yhteistä asuntoa, eli elämäntilanteeni muuttuu aika radikaalisti... vaikuttaa siltä etten tosiaankaan ole vajoamassa mihinkään harmauteen.
Mut en mä tunne pettyneeni... opin itsestäni lopullisesti sen, etten pidä täyteen ahdetusta kalenterista ja jatkuvasti ympäristööni kurottelemisesta. Jos olisin tehnyt nuo alunperin suunnittelemani matkat, uskon että olisin jo nyt täysin valmis palaamaan Suomeen, Jyväskylään. Verhot ikkunaan ja ovi takalukkoon.
Nyt mulla on lukkoonlyötynä kaksi matkaa, toinen on kun tossa viikon päästä kun mennään Buin kanssa Lissaboniin kolmeksi päiväksi. Matkustan junalla, jonka matka Madridista on yllättävän aikaavievä, koko yön ylitse. Espanjassa junien kanssa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä paikallinen VR, Renfe, myy tietyn osuuden lipuista netissä reilulla alennuksella. Ilman alennuksia matkustaminen on jopa kalliimpaa kuin Suomessa ilman opiskelijakorttia. Alennuksen kanssa makuupaikat maksoivat yhteensä suunnilleen 70 euroa.
Palaan takaisin Madridiin sunnuntaina 16. päivä klo 09, ja klo 12 saapuu Annin lento Barajasin kentälle. Joulukuun alun jälkeen ollaan nähty Annin kanssa yhteensä joku 11 päivää, joka on mielestäni aika vähän. Täytyy sanoa, että erossa oleminen on ollut yllättävänkin perseestä, varsinkin tämä kevätaika. Mutta nyt tullessaan Annin kevään kouluhommat ovat ohitse ja saan hänet tänne koko loppuajakseni, eli noin 1,5 kuukaudeksi! :-)
Heti Lissabonia seuraavalle viikolle ostin lennot mulle ja Annille Portoon, siellä ollaan nelisen päivää. Tämän matkan jälkeen... hengailua vähärahaisena Madridissa... ja kova yritys matkustaa San Sebastianiin, Baskimaahan, ennen Suomeen paluuta.
---------------
Tosiaan Suomeen paluukin on aika lähellä. Moni on liittynyt vaihdon jälkeen FB-ryhmiin, jotka kertovat paluun vaikeudesta ja koetusta tyhjyydestä. Vaihto on kuitenkin erityistä vapauden aikaa, ja kun se on ohi, tuntuu paluu arkeen merkityksettömältä, tai ainakin harmaammalta kuin Suomi yleensä.
Mulla tuskin on sitä ongelmaa, sillä Jyväskylässä odottaa huomattavasti Erasmusaikaa suurempi muutos. Ollaan Annin kanssa hommaamassa yhteistä asuntoa, eli elämäntilanteeni muuttuu aika radikaalisti... vaikuttaa siltä etten tosiaankaan ole vajoamassa mihinkään harmauteen.
Loppuun vielä muutama kuva:
Ensimmäinen päivä kun pääsi puistoon ilman kylmyyttä.
Kämppäni vieressä oleva liikuntapuisto, jossa on 1,2km pitkä juoksualusta. Hieno mesta, silloin kun jaksaa käydä lenkillä. 
Härkäveistos Madridin härkätaisteluareenan vieressä. Itse en ole käynyt härkätaistelussa, enkä aio käydä. Monet sanovat etteivät arvosta tai kannata härkätaistelua, "mutta onhan se silti käytävä kerran katsomassa". Mä olen eri mieltä: käymällä kerran katsomassa tukee samalla isoa taloutta ilmiön taustalla. Jos ei kerran kannata, niin ei kannata tukea taloudellisesti.
Pete kävi. Ei ollut t-paitakelejä.
Vappupiknik. Espanjassakin juhlitaan vappua, mutta ei tietenkään samalla tavalla kuin Suomessa. Lauantaina puistossa ei näkynyt ihmisiä syömässä eväitä viltillä... saatiin olla aika rauhassa hyvästä kelistä huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti