0 yötä jouluun

Kun olin nyt viime jouluna kotosalla Konnevedellä, mietin lapsuuttani ja sitä kuinka oksettavan jännittävä päivä jouluaatto oli nuorelle pojalle. Aika ei meinannut kulua, ei sitten vittu millään, ja lahjojen saanti tuntui olevan koko ajan liian kaukana. Sitä vaan katsoi televisiosta jouluohjelmia ja kello eteni kuin metallikuula jalkaan sidottuna. Henki tuntui salpautuvan ja kurkussa oli koko ajan pieni pala, joka nousi takaisin muutama sekunti sen nielaisemisen jälkeen. Päivän ensimmäinen etappi oli perinteinen joulupuuro, (enkä edes pitänyt puurosta, ainakaan siinä mielentilassa) josta vähitellen joulusaunan kautta olohuoneeseen pukkia jännittämään. Siinä mielessä kuitenkin hyvä, että sitä tiesi saavansa lahjoja vaikkei niin kiltti olisikaan ollut.

Tuota fiilistä en ole enää tuntenut vuosikausiin, ja asiaa jouluaattona miettiessäni totesin hieman haikein fiiliksin, että se taisi sitten olla sitä "kadotettua lapsuutta". Mutta ei nyt ihan niinkään... tänään mulla on ollut sellainen perinteinen jouluaattofiilis, kun olen odottanut Annia saapuvaksi mestoille. Ei oikein pysty keskittymään mihinkään tyhjänpäiväiseen touhuamiseen, kuten siivoamiseen tai kouluhommiin, sitä vaan istuskelee ja odottaa kun aika kuluu pieni palanen kerrallaan. Vielä pari tuntia jäljellä, kun Annin lento saapuu 22:55 (23:55 Suomen aikaa). Enkä mä yhtään ihmettele et olen aika fiiliksissä; viimeisen kolmen kuukauden aikana ollaan oltu tyyliin kaksi päivää yhdessä, joka on mielestäni "hieman" liian vähän. Seuraavat 9 päivää ovat todellista luksusta!

Voisin heittää tähän loppuun muutaman kuvan Madridista (googlen kuvahausta löydettyjä), kun isosiskokin sanoi et kuveja perkele...

Rastro. Vitun isot markkinat, jotka pidetään La Latinassa joka sunnuntai. Kadut ovat täynnä kojuja, joissa myydään kaikkea maan ja taivaan välillä: vaatteita, koruja, antiikkia, kodinkoneita, musiikkia, käyttöesineitä, elektroniikkaa... ja hinta on halpa verrattuna vastaaviin tuotteisiin kaupassa.

XX

Retiro on Madridin sydän. Vai onko? Mistä minä tiedän onko se sydän vai ei, mutta kuitenkin yksi kaupungin pääasiallisista nähtävyyksistä. Kuvassa oleva Palacio de Cristal (lasipalatsi) on todella kaunis. Lisäksi suuresta puistosta löytyy Langennutta enkeliä esittävä patsas (ainoa maailmassa?) ja Alfonso XCVIIA:n kunniaksi pystytetty monumentti. Kauniina päivinä mesta on täynnä ihmisiä nauttimassa vapaa-ajasta, syömässä, ottamassa aurinkoa, soutelemassa yhdessä puiston lammista...

XX

Kuva Solilta, Madridin keskusaukiolta. Vasemmalla Madridin tunnus, puuhun kurkottava karhu, ja taustalla jostain syystä kuuluisa TIO PEPE -kyltti. Ja lisäksi kuvassa Buin siniset housut.

XX

Atletico Madrid - Galatasaray (turkki) 1 - 1. Ihan vitun tylsä peli, jonka tulos tarkoittaa sitä että Atletico tod.näk. ei jatka pelejään Eurooppa-Liigassa. No hinta oli vain 25e, kun normaalisti liikutaan akselilla 35 eurosta 100 euroon. Turkkilaiskatsomonosa piti parhaansa mukaan melua ja Atleticon fanikatsomo ilmaisi mielipiteensä Euroopan laajenemisesta Turkkiin. Jösses mikä sota noista poliittisista vittuiluista saatiin aikaan. Turkkilaiset alkoivat heitellä Espanjalaisia kohti kaikkea mitä mukana sattui olemaan... sytkäreitä, vesipulloja, kolikoita. Kiristeli ihan vitusti kun yksi vesipullo pyyhki muutaman metrin päästä omasta päästäni! Puolin ja toisin ilmaistiin aika selkeästi, kuten todelliseen jalkapallokulttuuriin tietenkin kuuluu, että jokaisen vastustajajoukkueen kannattajan äidit ovat huoria. Jos tähän informaatioon nyt on luottaminen, niin aikaisemmin postaamani Espanjan prostituoitujen määrä olisi vissiin aika paljon yli sen 300.000:nen

XX

FNAC ja El Corte Ingles. Suuria Espanjalaisia tavarataloja. FNAC erikoistuu viihdepuolelle, leffat, pelit, musiikki ja sit jotain vastaavia laitteita. Just tänään kävin ostamassa pari espanjalaista elokuvaa. El Corte Inglesia voisi sanoa Espanjan Sokkariksi, mutta mittakaava on aika pahasti lapasesta. Solin läheisyydessä ECI on vallannut ainakin kolme ISOA rakennusta, joissa sitten myydään tyyliin kaikkea mahdollista. Mut ei mitenkään halpaan hintaan se täytyy sanoa.

Ehkä maailman paras biisi, tai sit ei: