Classic

Äsken tapahtui jotain klassista, banaaninkuoreenliukastumistasoa. Mutta tähän ei liittynyt banaaninkuorta.

Mä olin kävelemässä himaan Argüellesista, Calle de Meléndez Valdes 51:ssä sijaitsevasta baarista. Oltiin jonkun sveitsiläismuija läksiäisissä, se oli kai lähdössä takaisin Sveitsiin tai jotain. Muut läksivät jatkamaan klubille, mut mä en, koska en jaksanut ja kasin aikaan pitäisi olla auttamassa Elisaa muutossa. Elisa muuttaa.

Kävelin Meléndez Valdesia pitkin kotia kohti, ja päätin katsoa kellosta aikaa. Otin kännykän esiin ja aloin katsomaan, kun samalla liukastuin johonkin. Yllätyin hieman.

Se oli vanha tuttu, koiran paska. Hyi vittu.

Kaaduin, mutta sain otettua pudotuksen kädellä vastaan, joten pelastuin ultimate nöyryytykseltä, housujen/takin repeämisiltä jne. Vastaan tuli joku espanjalaispariskunta, joille luontevasti tokaisin "there's shit". Vastaus oli jotain muminaa.

Muuten säilyin siis vahingoitta, mutta Vagabondini ottivat kohtaamisen ulosteen kanssa aika raskaasti. Valkoinen pinta sai tuoksuvia ruskean sävyjä. Nyt mä sit istun koneellani, ja odottelen kun pesukone pyörittää kenkiäni. Laitoin 40 asteeseen, se on kai ihan ok. Menee vielä jonkin aikaa.

------

Matkalla baariin vedettiin Jeren kanssa dönerit, ehkä paskin döner ikinä. Yleisesti ottaen Madrdi ei ole mikään döner-kaupunki. Setti on ihan ok, mutta ei lähellekään Berliinin, tai edes Wienin tasoa. Meléndez Valdesilta löytynyt mesta oli aika hämyisen oloinen ja döner maksoi 2,80€, eli halpaa. Tuuheaviiksinen myyjä veteli siivuja todellä härskin näköisestä kebablihavartaastaan, ja kääri ne muutaman salaatinriekaleen kanssa ohueen tortillaletun tapaisen sisään. Liha oli osin raakaa, ja täynnä läskinlämpäreitä... aikamoista paskaa sekin. Toivottavasti en herää minkään taudin kanssa aamulla.

Ja mikä tästä vielä puuttui, niin ystäväni Pete on saanut FB-kaverikseen Don Niamin, joka on noussut koko maailman tietoisuuteen Stringrayna leffassa Undefeatable. Niam on näköjään vielä kirjoittanut Peten seinälle jotain falskia! :D